
<p>Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat</p>



<p>Viimeisen vuoden aikana olen usein palannut pitämäänne puheeseen virkaanastujaisissani. Se sisältää paljon viisauksia, joita olen pyrkinyt päivittäisessä työssäni soveltamaan. Yhdessä olen valitettavasti epäonnistunut – nimittäin siinä, että olisin saanut luettua yhden kirjan viikossa. Machiavellikin on jäänyt kertaamatta. Kun maailmaa katsoo, ehkä pitäisi kerrata.</p>



<p>Olen parhaani mukaan pyrkinyt ajamaan Suomen etua tilanteessa kuin tilanteessa – aina yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tänä päivänä se on tärkeämpää kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Vaikeissa paikoissa meidän suomalaisten tulee aina pitää yhtä.</p>



<p>Olemme astumassa uuteen maailmaan. Moni asia, jota ennen pidimme normaalina, tulee muuttumaan ja on jo muuttunutkin. Sekä globaali ympäristö että Suomen asemointi ovat murroksessa ja meidän on opeteltava toimimaan tässä uudessa ympäristössä.</p>



<p>Miten siis parhaiten edistämme Suomen etua tässä murroksessa? Tätä meidän tulisi pohtia ainakin ulkopolitiikan sisältöjen, demokraattisten instituutioidemme sekä yksilön vastuun kautta.</p>



<p>Arvoisat kansanedustajat</p>



<p>Voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaista järjestelmää. Kahdenvälisyys ja transaktiot ovat tulleet monenkeskisen yhteistyön rinnalle. Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja.</p>



<p>Virkaanastujaispuheessani totesin eteemme tulevan asioita, joihin emme ole tottuneet. Kehotin valmistautumaan siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi. Joudumme kohtaamaan monia periaatteellisesti vaikeita kysymyksiä. Te arvoisat kansanedustajat olette kyenneet reagoimaan vaikeisiin tilanteisiin nopeasti.</p>



<p>Olemme yhdessä määritelleet ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ohjenuoraksi arvopohjaisen realismin. Sen tavoitteena on auttaa Suomea luovimaan tässä vaikeassa maailmanpoliittisessa murroksessa.</p>



<p>Suomen etu pitkällä aikavälillä on, että monenkeskinen järjestelmä on mahdollisimman vahva. Emme kuitenkaan voi rajata itseämme ulos päätöksenteosta, joka tapahtuu osin tämän järjestelmän ulkopuolella. Emme myöskään voi eristää itseämme valtioista, jotka eivät monenkeskisyyttä täysin tue. Edistämme intressejämme kaikissa mahdollisissa tilanteissa, omien arvojemme pohjalta.</p>



<p>Maailma ei ole mustavalkoinen. Läntiset maat tekevät ulkopolitiikassaan yhä useammin tapauskohtaisia ratkaisuja ideologisten valintojen sijaan. Kyse ei ole myöskään siitä, onko meillä sääntöjä vai ei, vaan siitä mihin suuntaan sääntöjärjestelmä kehittyy. Lännen lisäksi meillä on myös globaalisti paljon kumppaneita, joiden kanssa voimme edelleen kehittää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.</p>



<p>Menemme aina Suomen etu ja turvallisuus edellä. Ulkopolitiikkamme rakentuu yhdessä liittolaistemme kanssa Pohjoismaissa, EU:ssa ja Natossa. Tässä ajassa, kuten niin usein aiemminkin Venäjän ja Yhdysvaltojen toiminnalla on keskeinen vaikutus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, Kiinaa unohtamatta.</p>



<p>Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo lähes kolme vuotta. Ukrainan asia on meidän. Lyhyellä aikavälillä meidän on jatkettava Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukea. Keskipitkällä aikavälillä meidän on löydettävä rauhanratkaisu, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Pitkällä aikavälillä olemme auttamassa Ukrainan jälleenrakennusta, EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä.</p>



<p>Ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste. On selvää, että me pidämme jatkossakin kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista.</p>



<p>Globaalit haasteet kuitenkin edellyttävät, että Eurooppa tekee läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan onkin periaatteistaan tinkimättä tuotava yhteistyömahdollisuuksia yhteiseen pöytään.</p>



<p>Olemme nopeasti ottaneet paikkamme Natossa. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa kuitenkin myös liittokuntaan ja sekin on murrostilassa. Uhkat vaativat uudenlaisia suorituskykyjä ja suorituskyvyt vaativat aiempaa vahvempaa resursointia. Budjettivallan käyttäjänä te olette paljon vartijana. Lisäpanostukset puolustukseen vaativat laajaa yhteisymmärrystä.</p>



<p>Elämme rauhattomuuden aikakautta. Viime vuosien aikana Suomi on joutunut kokemaan laajalti hybridivaikuttamisen kirjoa: maahamme on kohdistettu kyberhyökkäyksiä, maahanmuuton välineellistämistä, informaatiovaikuttamista ja myös fyysistä kriittistä infrastruktuuriamme on vaurioitettu. Kaikissa näissä tilanteissa on tärkeää, että me suomalaiset pidämme pään kylmänä. Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia.</p>



<p>Arvoisat kansanedustajat</p>



<p>Tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta muodostuva ulkopoliittinen johtamisjärjestelmämme vastaa hyvin tämän ajan tarpeisiin. Presidentin päätehtävät liittyvät Suomen ulkopolitiikkaan ja ylipäällikkyyteen. Maailmanpoliittisen tilanteen murroskohta korostaa laajojen kansainvälisten verkostojen tarpeellisuutta. Samalla turvallisuusympäristömme edellyttää kykyä vastata sekä sotilaallisiin uhkiin että muuhun vihamieliseen vaikuttamiseen.</p>



<p>Ulkopolitiikka on johdettunakin joukkuepeliä. Presidenttinä toimintani perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja yhteistoimintaan valtioneuvoston kanssa. Yhteisenä tehtävänämme on edistää Suomen etua ja turvallisuutta. Haluan kiittää valtioneuvostoa hyvästä yhteistoiminnasta. Se on ollut saumatonta puolin ja toisin. Joukkuepeli toimii.</p>



<p>Perustuslain keskeinen tehtävä on tuoda vakautta ja jatkuvuutta valtiojärjestyksen perusteisiin. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme perustuslaissamme säädettyä valtiojohdon toimivallanjakoa. Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja toimivallan peruskivi. Nykyinen järjestelmämme toimii hyvin, ja suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Olen sitoutunut perustuslain kunnioittamiseen kaikessa toiminnassani.</p>



<p>Kuten tiedämme, valtioneuvoston tehtävänä on antaa eduskunnalle kaikki sen tarvitsema tieto. Presidentin ja eduskunnan yhteydenpito on tätä täydentävää kanssakäymistä. Käytännössä se on kuitenkin hyvin tärkeää yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Näin rakennamme yhtenäisyyttä ja lisäämme luottamusta.</p>



<p>Virkaanastujaispuheessani lupasin pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan ja sen valiokuntiin. Olen toimikauteni ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana tavannut kaikki eduskuntaryhmät. Olen myös tavannut neljää eri valiokuntaa yhteensä kymmenen kertaa. Lisäksi olemme kokoontuneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Läheisintä yhteydenpito on luonnollisesti ollut ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa.</p>



<p>Arvostan avointa yhteyttämme. Keskusteluissani teidän kanssanne, arvon kansanedustajat olen ollut aistivinani, että arvostus yhteistyön avoimuudesta on ollut molemminpuolista. Toivottavasti voimme jatkaa tiivistä yhteydenpitoamme myös tulevaisuudessa.</p>



<p>Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskunnan tiedonsaanti on kiinni muun muassa kulloinkin vallassa olevista henkilöistä<em>.</em>&nbsp;Henkilöiden merkitystä ei tietenkään voida kokonaan poistaa. Eikä keskinäistä luottamusta voida yksin millään sääntelyllä pakottaa. Mutta käytänteet, jotka tukevat näitä tavoitteita, on hyvä ottaa toiminnan pohjaksi.</p>



<p>Olen siksi omalta puoleltani valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös. Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä.</p>



<p>Oikeuskansleri totesi myös, ettei ylimmistä valtioelimistä ole mahdollista tai mielekästä säätää kovin yksityiskohtaisesti. Perustelun hän tiivistää osuvasti näin: ”Sääntelyn tulee mahdollistaa joustava päätöksenteko ja pienelle valtiolle tarpeellinen hallitusvallan lujuus myrskyisässäkin kansainvälisessä ympäristössä.”</p>



<p>Tällä hetkellä olosuhteet ovat valitettavasti todellakin myrskyisät. Vaikea turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa yhtenäisyyden tarvetta. Se edellyttää kykyä luottamuksellisiin keskusteluihin sekä nopeaan ja päättäväiseen reagointiin. Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti.</p>



<p>Lopulta turvallisuutemme rakentuu sille, että demokraattisen järjestelmämme tukena ovat ammattitaitoiset viranomaiset. Kun olen saanut seurata viranomaistemme toimintaa, voin sanoa, että nukun yöni hyvin.</p>



<p>Arvoisat kansanedustajat</p>



<p>Instituutiot ovat ihmisiä varten, ei päinvastoin. Mikään järjestelmä kuitenkaan ei toimi, jos yksilöt eivät kanna vastuutaan.</p>



<p>Elämme aikakautta, jossa teknologia muovaa käyttäytymistämme enemmän kuin osasimme kuvitella. Edellisinä vuosikymmeninä tapasimme ajatella teknologisen kehityksen tuovan meille rajattomia mahdollisuuksia ja tekevän yksilöistä ja yhteisöistä älykkäämpiä.</p>



<p>Kävikin osin toisin. Tiedon määrän jatkuva lisääntyminen ja algoritmien maailma haastavat meitä monella tasolla. Informaation runsaus ei korreloi viisauden kanssa. Ärsykkeiden ja syötteiden valtava määrä tukkii mielemme. Olennaisen erottaminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Moderni teknologia, kuten tekoäly, ei ole vain instrumentti, vaan myös toimija.</p>



<p>Demokratia ei ole vieläkään sopeutunut uuden teknologian aikakauteen. Etenkin kun sosiaalisen median alustat tuntuvat suosivan vastakkainasettelua rakentavan keskustelun sijaan.</p>



<p>Jokainen päätöksentekijä joutuu pohtimaan, miten he toimivat sosiaalisen median alustoilla. Käyttävätkö he moninaisia viestintäkanaviamme vihan ja epävarmuuden levittämiseen vai toivon tuottamiseen?</p>



<p>Teillä kansanedustajilla on suuri vastuu. Teidän toimintanne vaikuttaa Suomen keskusteluilmapiiriin, ja toimii esimerkkinä etenkin nuorille.</p>



<p>Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Ja avoin keskustelu. Mustavalkoisen ja henkilöön menevän yhteiskunnallisen keskustelun sijaan toivon kuitenkin näkeväni entistä enemmän toisia kunnioittavaa, rakentavaa debattia. Arvokkaan ja kunnioittavan käytöksen merkitys korostuu nimenomaan täällä eduskunnassa etenkin niissä hetkissä, kun teillä on päättäjinä vaikeita asioita ratkaistavana.</p>



<p>Arvoisat kansanedustajat, hyvä puhemies</p>



<p>Tänään on Runebergin päivä.</p>



<p>”Vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?”</p>



<p>Tämän J. L. Runebergin Maamme-runon katkelman myötä haluan kiittää koko eduskuntaa sekä teitä, herra puhemies, hyvästä yhteistyöstä toimikauteni ensimmäisen vuoden aikana. Me kaikki teemme töitä Suomen eteen, yhdessä.</p>



<p>Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille kaikille voimia ja viisautta vaativissa tehtävissänne. Julistan vuoden 2025 valtiopäivät avatuiksi.</p>



<p>Kiitos.</p>


Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe valtiopäivien avajaisissa 5.2.2025


<p>Tasavallan presidentin kanslia<br>Tiedote 4/2025<br>14.1.2025</p>



<p>Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa Itämeren alueen Nato-maiden huippukokousta tiistaina 14. tammikuuta 2025 Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamisesta.</p>



<p>Kokoukseen osallistuivat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja puolustusministeri Antti Häkkänen.</p>



<p>Nato vahvistaa läsnäoloaan Itämerellä Baltic Sentry -nimisen toiminnan kautta. Liittokunnan toimilla vahvennetaan pelotetta ja pyritään ehkäisemään kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia vahingontekoja. Seurantaa lisätään myös teknologisilla ratkaisuilla.</p>



<p>”Vastaamme päättäväisesti tilanteessa, jossa kriittinen infrastruktuuri lähialueellamme on vaarassa. Sen suojaaminen vaatii kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Naton Itämeren rantavaltioilla on hyvin yhtenäinen käsitys tästä”, presidentti Stubb painotti.</p>



<p>Kokouksen päätteeksi julkaistussa julkilausumassa linjataan toimista, joilla kriittistä infrastruktuuria suojellaan ja Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastataan aiempaa tehokkaammin.</p>



<p>Nato suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tehdään myös yksityisten yritysten kanssa.</p>



<p>”Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona”, presidentti Stubb sanoi.</p>



<p>Itämeren alueen Nato-maiden johtajien tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi. Maat lisäävät varjolaivastoon kuuluvaksi epäiltyihin aluksiin kohdistuvaa valvontaa. Aiemmin aloitettuja alusten vakuutustarkastuksia jatketaan.</p>



<p>”Varjolaivasto ei ole uhka vain kriittiselle infrastruktuurille, vaan myös ympäristölle. Meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisen oikeuden sallimat mahdollisuudet puuttua epäilyttävien alusten toimintaan”, presidentti Stubb painotti.</p>



<p>Suomi jatkaa joulukuussa 2024 käyttöön otettuja alusten vapaaehtoisia vakuutustarkastuksia. Ensimmäisen kuukauden aikana todistuksia pyydettiin yli 150 kertaa. Tarkastuksista kieltäytyvien ja varjolaivastoon kuuluvien alusten sekä muiden varjolaivastolle palveluita tarjoavien tahojen pakotelistauksia jatketaan ja laajennetaan.</p>


Itämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan sotilaallisella läsnäololla ja teknologisilla ratkaisuilla


<h2 class="wp-block-heading">Elämäkerta</h2>



<p>Cai-Göran Alexander Stubb on Suomen tasavallan 13. presidentti. Hänet nimitettiin virkaan 1. maaliskuuta 2024.</p>


<div class="wp-block-image">
<figure class="alignright size-medium"><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" src="/files/cb74edfc05dff01082a22191887fbf569dd9a313/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1-225x300.jpg" alt="" class="wp-image-299" srcset="/files/cb74edfc05dff01082a22191887fbf569dd9a313/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1-225x300.jpg 225w, /files/28c3bf9dfb9e14cae20ced18ce0dac1a9abf0edf/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1-768x1024.jpg 768w, /files/b8bb00facc417773a3ecb3b22acd1680a0e64b51/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1-1152x1536.jpg 1152w, /files/248e9dee1bb049805eb954500aa7959bf76dafec/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1-75x100.jpg 75w, /files/8c67f1e59ca4231aafba7ae3721dae2b6ed71988/alexander-stubb-tasavallan-presidentin-virallinen-valokuva-2024-bw-lowres-srgb-web-1.jpg 1536w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" /><figcaption class="wp-element-caption">Tasavallan presidentin virallinen valokuva 2024. Kuva: Jussi Ratilainen</figcaption></figure></div>


<p>Alexander Stubb syntyi Helsingissä 1. huhtikuuta 1968 kaksikieliseen kotiin. Lapsuutensa ja nuoruutensa Stubb asui Helsingin Lehtisaaressa. Hän puhui äitinsä Christel Stubbin (o.s. Setälä) kanssa suomea samoin kuin veljensä Nicolas Stubbin kanssa. Isänsä Göran Stubbin kanssa Stubb on aina puhunut ruotsia. Stubb aloitti koulutiensä suomenkielisessä koulussa, mutta vaihtoi ruotsinkieliseen kouluun neljännellä luokalla.</p>



<p>Lukion ja varusmiespalveluksen jälkeen Stubb lähti opiskelemaan Yhdysvaltoihin Furmanin yliopistoon, jossa hän suoritti valtiotieteiden perustutkinnon (Bachelor of Arts) vuonna 1993. Stubb jatkoi opintojaan Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 1994 suorittaen ranskan kielen ja kulttuurin tutkinnon. Master of Arts (MA) -tutkinnon hän suoritti Eurooppa-yliopistossa Belgian Bruggessa vuonna 1995. Stubb väitteli filosofian tohtoriksi kansainvälisistä suhteista Isossa-Britanniassa London School of Economicsissa vuonna 1999. Väitöskirja käsitteli Euroopan unionin joustavaa yhdentymistä.</p>



<p>Stubb on työskennellyt tutkijana ulkoministeriössä ja Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa sekä väitöskirjatyönsä aikana Suomen Akatemiassa. Lisäksi Stubb on työskennellyt vierailevana professorina Eurooppa-yliopistossa Bruggessa, Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin neuvonantajana sekä erityisasiantuntijana Suomen edustustossa Brysselissä.</p>



<p>Vuonna 2004 Stubb asettui ehdolle Kansallisen kokoomuksen edustajana Euroopan parlamentin vaaleissa. Stubb sai toiseksi eniten ääniä koko Suomessa ja hänet valittiin parlamentin jäseneksi. Huhtikuussa 2008 Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kutsui Stubbin ulkoministeriksi. Tässä tehtävässä Stubb toimi hallituskauden loppuun kesäkuuhun 2011.</p>



<p>Stubb valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2011. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä hän toimi saman vuoden kesäkuusta kolme vuotta kesäkuuhun 2014.</p>



<p>Stubb oli vuonna 2014 ehdolla Euroopan parlamenttiin ja tuli valituksi koko maan suurimmalla äänimäärällä. Stubb ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan, sillä kesäkuussa 2014 hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Valinnan jälkeen Stubb siirtyi pääministeriksi ja johti valtioneuvostoa vaalikauden loppuun asti.</p>



<p>Pääministeri Juha Sipilän hallituksessa Stubb toimi valtiovarainministerinä toukokuuhun 2016. Samoihin aikoihin Petteri Orposta tuli kokoomuksen puheenjohtaja. Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi elokuussa 2017.</p>



<p>Toukokuussa 2020 Stubb aloitti yliopistollisen Eurooppa-instituutin professorina ja laitoksen johtajana Italian Firenzessä. Hän jäi tehtävästä virkavapaalle lokakuussa 2023 lähtiessään ehdolle presidentinvaaleihin.</p>



<p>Vuonna 2017 presidentti Martti Ahtisaari pyysi Alexander Stubbia perustamansa konfliktinvälitysjärjestö Crisis Management Initiativen hallituksen puheenjohtajaksi. Stubb toimi tehtävässä helmikuuhun 2024 asti.</p>



<p>Stubb on kirjoittanut parikymmentä kirjaa. Kirjat käsittelevät muun muassa kansainvälistä politiikkaa, Euroopan unionia, havaintoja Suomesta ja suomalaisuudesta sekä liikuntaa. Vuonna 2017 Stubb kirjoitti omaelämäkerran Karo Hämäläisen kanssa. Stubb on kirjoittanut vuosien varrella myös lukuisia kolumnisarjoja muun muassa Helsingin Sanomiin, Blue Wings -lehteen, Apuun, Dagens Industrihin ja Financial Timesiin.</p>



<p>Stubb on ollut naimisissa vuodesta 1998 juristi Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Suzanne Innes-Stubb on Ison-Britannian ja Suomen kansalainen. Heillä on kaksi aikuista lasta, Emilie ja Oliver. Perheeseen kuuluu lisäksi kissa, Milo.</p>



<p id="ansioluettelo">Stubb harrastaa ja seuraa urheilua monipuolisesti. Hän on harrastanut aktiivisesti jääkiekkoa, jalkapalloa ja käsipalloa. Golfissa hän on kilpaillut maajoukkuetasolla. Nykyään Stubb harrastaa pyöräilyä, uintia, juoksua, hiihtoa ja triathlonia, jossa hän on kilpaillut säännöllisesti.</p>



<p>Alexander Stubb on innokas kirjallisuuden ystävä. Hän lukee laaja-alaisesti teoksia poliittisesta filosofiasta elämäkertoihin.<br></p>



<h2 class="wp-block-heading">Ansioluettelo</h2>



<h3 class="wp-block-heading">Alexander Stubb</h3>



<h3 class="wp-block-heading">Suomen tasavallan presidentti 1.3.2024–</h3>



<p>s. 1.4.1968, Helsinki<br>Filosofian tohtori<br>Naimisissa Suzanne Innes-Stubbin kanssa 1998–<br>Tytär Emilie, s. 2001 ja poika Oliver, s. 2004</p>



<h3 class="wp-block-heading">Ura</h3>



<p>Johtaja ja professori, Eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos (STG), yliopistollinen Eurooppa-instituutti (EUI) 5/2020–2/2024<br>Varapuheenjohtaja, Euroopan investointipankki (EIP) 2017–2020<br>Valtiovarainministeri 5/2015–6/2016<br>Pääministeri 6/2014–5/2015<br>Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja 6/2014–6/2016<br>Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 6/2011–6/2014<br>Kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus 4/2011–7/2017<br>Ulkoministeri 4/2008–6/2011<br>Euroopan parlamentin jäsen 7/2004–4/2008<br>Erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa 2003–2004<br>Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantaja, Euroopan komissio 2001–2003<br>Vieraileva professori, College of Europe 2000–2007<br>Tutkija, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa 1999–2001<br>Väitöskirjatutkija, Suomen Akatemia 1997–1999<br>Tutkija, Ulkoasianministeriö 1995–1997</p>



<h3 class="wp-block-heading">Koulutus</h3>



<p>Filosofian tohtori (kansainväliset suhteet), London School of Economics and Political Science 1999<br>Filosofian maisteri (valtiotiede), College of Europe 1995<br>Ranskan kielen ja kulttuurin tutkintotodistus, Université Paris-Sorbonne 1994<br>Filosofian kandidaatti (valtiotiede), Furman University 1993</p>



<h3 class="wp-block-heading">Kielitaito</h3>



<p>Alexander Stubb puhuu äidinkieltensä suomen ja ruotsin lisäksi sujuvasti englantia, ranskaa ja saksaa.</p>



<h3 class="wp-block-heading">Luottamustoimet ja jäsenyydet</h3>



<p>Hallintoneuvoston jäsen, European Policy Center 2021–2024<br>Hallintoneuvoston jäsen, ONE 2021–<br>World Leadership Alliance Club de Madridin täysjäsen, Club de Madrid 2020–2024<br>Kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen, STOA (Euroopan parlamentin tieteen ja tekniikan tulevaisuuspaneeli) 2020–<br>Ditchleyn Foundationin jäsen ja hallintoneuvoston jäsen 2020–2024<br>Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman itsenäisen konfliktinratkaisujärjestön Crisis Management Initiativen hallituksen puheenjohtaja 2017–2024<br>Centre for European Reform -tutkimuslaitoksen (CER) neuvottelukunnan jäsen 2016–2017<br>European Council for Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) jäsen 2008–2017<br>Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtaja, rauhansovittelija Georgian sodassa 2008</p>



<h3 class="wp-block-heading">Tunnustukset ja palkinnot</h3>



<p>Filosofian kunniatohtori, Furman University, Yhdysvallat 2017<br>Kauppatieteiden kunniatohtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2012<br><br>Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen 2024<br>Vapaudenristin suurristi 2024<br>Suomen Leijonan suurristi 2024<br>Marianmaan Ristin ritarikunnan suurristi, Viro 2014<br>Ranskan kunnialegioonan upseeri 2018<br>Italian tasavallan ansioritarikunnan suurristi 2008<br>Norjan kuninkaallisen ansioritarikunnan suurristi 2012<br><br>Summa Cum Laude ja Bradshaw-Feaster Medal of General Excellence,<br>Furman University, Yhdysvallat 1993<br>Global Future Council on Europen jäsen, Maailman talousfoorumi, Sveitsi 2018<br>Vuoden positiivisin suomalainen 2009<br>Nuori globaali johtaja, Maailman talousfoorumi, Sveitsi 2009<br></p>



<h3 class="wp-block-heading">Julkaisut</h3>



<ul class="wp-block-list">
<li>”Alex”. Stubb, Alexander &amp; Hämäläinen, Karo (omaelämäkerta). Helsinki: Otava, 2017.</li>



<li>“The European Union: Readings on the theory and practice of European integration”. Brent Nelsen and Alexander Stubb (eds. 4th). Boulder: Lynne Rienner, London: Palgrave, 2014.</li>



<li>“The power of Sisu: Stories about Finland”. Helsinki: WSOY, 2013.</li>



<li>“The naked truth and other stories about Finns and Europeans”. Helsinki: WSOY, 2009.</li>



<li>”Ei, herra ministeri: Ulkoministerin ensimmäinen vuosi” (toim. Anu-Elina Lehti). Helsinki: WSOY, 2009.</li>



<li>”Miehen treenikirja”. Stubb, Alexander &amp; Järvimäki, Ilkka. Helsinki: Otava, 2009.</li>



<li>“The European Union. How does it work?” Bomberg, Elizabeth, Peterson, John &amp; Stubb, Alexander (eds. 2nd). Oxford: Oxford University Press, 2008.</li>



<li>”Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan Unionissa 1989–2003” (Toim.), Helsinki: WSOY, 2006.</li>



<li>”EU 2005: Hikinen vuosi”. Helsinki: WSOY, 2006.</li>



<li>”Hymyile, olet EU:ssa! Europarlamentaarikon päiväkirja”. Helsinki: WSOY, 2005.</li>



<li>“The European Union: Readings on the theory and practice of European integration”. Brent Nelsen &amp; Alexander Stubb (eds. 3rd). Boulder: Lynne Rienner. London: Palgrave, 2003.</li>



<li>“The European Union. How does it work?”. Bomberg, Elizabeth &amp; Stubb, Alexander (ed.). Oxford: Oxford University Press, 2003.</li>



<li>”Minne menet EU?”. Helsinki: Tammi, 2003.</li>



<li>”Minun Eurooppani: Neljä visiota Euroopan unionin tulevaisuudesta”. Hautala, Heidi &amp; Rehn, Olli &amp; Rosas, Allan &amp; Stubb, Alexander. Helsinki: Tammi, 2003.</li>



<li>“Negotiating flexibility in the European Union. Amsterdam, Nice and Beyond”. Basingstoke: Palgrave, 2002.</li>



<li>“Rethinking the European Union: IGC 2000 and Beyond”. Edward Best, Mark Gray and Alexander Stubb (eds.). Maastricht: EIPA, 2000.</li>



<li>“Flexible integration and the Amsterdam Treaty: Negotiating differentiation in the 1996-97 IGC”. PhD Thesis, LSE, Michaelmas Term, 1998.</li>



<li>“The European Union: Readings on the theory and practice of European integration”. Brent Nelsen and Alexander Stubb (eds. 2nd). Boulder: Lynne Rienner. London: Palgrave, 1998.</li>



<li>“The European Union: Readings on the theory and practice of European integration”. Brent Nelsen and Alexander Stubb (eds. 1st). Boulder: Lynne Rienner. London: Macmillan, 1994.</li>
</ul>



<p>Alexander Stubb on kirjoittanut vuosien varrella myös lukuisia kolumnisarjoja muun muassa Helsingin Sanomiin, Blue Wings -lehteen, Apuun, Dagens Industrihin ja Financial Timesiin.</p>


Alexander Stubb – Henkilötiedot

<p>Tasavallan presidentin tehtävistä ja toimivallasta säädetään pääasiassa <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" target="_blank" rel="noopener">perustuslaissa</a>. Perustuslaissa säädettyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa hänelle muualla lainsäädännössä erikseen säädetyt tehtävät.</p>
<h2>Perustuslaissa säädetyt tehtävät</h2>
<ul>
<li><a href="#Hallitusvallan käyttö">Hallitusvallan käyttö</a></li>
<li><a href="#Kansainväliset suhteet">Kansainväliset suhteet</a></li>
<li><a href="#Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen">Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen</a></li>
<li><a href="#Lain vahvistaminen ja asetusten antaminen">Lain vahvistaminen ja asetusten antaminen</a></li>
<li><a href="#Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään">Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään</a></li>
<li><a href="#Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset">Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset</a></li>
<li><a href="#Puolustusvoimien ylipäällikkö">Puolustusvoimien ylipäällikkö</a></li>
<li><a href="#Armahdus">Armahdus</a></li>
</ul>
<h2>Muut tehtävät</h2>
<ul>
<li><a href="#Kunniamerkit ja arvonimet">Kunniamerkit ja arvonimet</a></li>
<li><a href="#Ahvenanmaa">Ahvenanmaa</a></li>
<li><a href="#Valtuudet poikkeusoloissa">Valtuudet poikkeusoloissa</a></li>
</ul>
<p><a name="Hallitusvallan käyttö"></a></p>
<h2>Hallitusvallan käyttö</h2>
<p>Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tehtäviään hoitaessaan presidentti toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.<br />
<a name="Kansainväliset suhteet"></a></p>
<h2>Kansainväliset suhteet</h2>
<p>Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.</p>
<p>Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta, aloitteista ja Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä: valtioiden tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta, diplomaattisista edustustoista, kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta sekä valtuuskunnista kansainvälisiin neuvotteluihin.</p>
<p>Presidentti määrää tehtävään Suomen diplomaattisten edustustojen päälliköt eli suurlähettiläät. Presidentti ottaa vastaan Suomeen nimitettyjen (akkreditoitujen) toisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen diplomaattisten edustajien valtuuskirjeet.</p>
<p>Eduskunta hyväksyy kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta, jos ne sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat muutoin perustuslain mukaan eduskunnan hyväksymisen. Muutoin kansainväliset velvoitteet tulevat voimaan tasavallan presidentin asetuksella.</p>
<p>Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.</p>
<p>Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.</p>
<p>Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään.<br />
<a name="Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen"></a></p>
<h2>Valtiopäivät ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen</h2>
<p>Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa eduskunnan valtiopäivät avatuiksi eduskunnan kokoontuessa vuosittain valtiopäiville. Presidentti myös julistaa eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta.</p>
<p>Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettavaksi. Uusi eduskunta valitaan tällöin normaaliksi neljän vuoden vaalikaudeksi. Eduskunta voi itse päättää, milloin se lopettaa istuntonsa ennen vaaleja.</p>
<p>Ennenaikaisten vaalien määrääminen on tarkoitettu poikkeuksellisia tilanteita varten. Sen sijaan ennen vuotta 1991 presidentin toimivaltaa uusien vaalien määräämiseen ei ollut rajoitettu. Presidentti on määrännyt ennenaikaiset kansanedustajien vaalit toimitettavaksi seitsemän kertaa: 1924 (Ståhlberg); 1929 ja 1930 (Relander); 1953 (Paasikivi); 1961, 1971 ja 1975 (Kekkonen).<br />
<a name="Lain vahvistaminen ja asetusten antaminen"></a></p>
<h2>Lain vahvistaminen</h2>
<p>Suomen valtiojärjestys rakentuu kansanvallan ja demokratian periaatteille. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.</p>
<p>Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Hallituksen esitykset antaa valtioneuvosto.</p>
<p>Tasavallan presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eduskunnan vastaus on toimitettu valtioneuvostolle esiteltäväksi presidentin vahvistettavaksi. Ennen vahvistamista presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.</p>
<p>Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautuu takaisin eduskunnan käsiteltäväksi, ja se on eduskunnassa otettava viipymättä uudelleen käsiteltäväksi. Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä. Näin hyväksytty laki tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.</p>
<p>Laki, joka vahvistetaan tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava.</p>
<h3>Asetusten antaminen</h3>
<p>Tasavallan presidentti voi antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuutuksen nojalla. Presidentti antaa asetuksia lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa asetuksenantovalta liittyy presidentin toimivaltuuksiin tai hänen asemaansa valtionpäämiehenä.</p>
<p>Myös valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia laissa olevan valtuutuksen nojalla. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Kaikissa tapauksissa asetukset valmistelee ja esittelee asianomainen ministeriö ja ministeri.</p>
<p>Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään aina lain tasoisella säädöksellä samoin kuin asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan.<br />
<a name="Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään"></a></p>
<h2>Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään</h2>
<p>Pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä (valtioneuvoston jäsenet) muodostavat valtioneuvoston, jota tavanomaisesti kutsutaan myös hallitukseksi tai ministeristöksi. Valtioneuvoston jäsenten tulee olla rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia ja nauttia eduskunnan luottamusta.</p>
<p>Eduskuntavaalien jälkeen tai hallituksen muutoin erottua tasavallan presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella kaikkia eduskuntaryhmiä ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan. Eduskunta valitsee tämän jälkeen pääministerin, jonka presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Valtioneuvostoa muodostettaessa ja sen kokoonpanon merkittävästi muuttuessa eduskunnan on oltava koolla.</p>
<p>Uusi hallitus nimitetään presidentin esittelyssä, jossa presidentti ensin vapauttaa edellisen hallituksen tehtävistään ja sitten välittömästi nimittää uuden hallituksen jäsenet tehtäviinsä.</p>
<p>Jos hallituksen muodostamista koskevissa neuvotteluissa ei päästä eteenpäin, voi presidentti vauhdittaa neuvotteluja nimeämällä ja asettamalla hallitustunnustelijan selvittämään erilaisia hallitusvaihtoehtoja.</p>
<p>Presidentti voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön tai yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta. Hallitus pyytää eroa aina eduskuntavaalien jälkeen. Muuna ajankohtana eronpyyntö voi johtua eduskunnan ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä. Presidentin tulee vapauttaa hallitus tai yksittäinen ministeri tehtävistään ilman eronpyyntöä tai pääministerin aloitetta eduskunnan ilmaistua, ettei hallitus tai asianomainen ministeri nauti eduskunnan luottamusta.<br />
<a name="Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset"></a></p>
<h2>Virkanimitykset ja tehtävään määräämiset</h2>
<p>Virkanimitystoimivalta kuuluu tasavallan presidentille, jos perustuslaissa tai muussa laissa niin säädetään.</p>
<p>Suoraan perustuslain nojalla presidentti määrää tehtävään Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt, nimittää vakinaiset tuomarit ja puolustusvoimain upseerit sekä nimittää oman kansliansa kansliapäällikön.</p>
<p>Lisäksi tasavallan presidentti nimittää:</p>
<ul>
<li>oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin sekä määrää apulaisoikeuskanslerille sijaisen</li>
<li>oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön</li>
<li>korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet myös määräajaksi</li>
<li>määräaikaiseen virkaan nimitettävät päällikkötuomarit</li>
<li>valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän</li>
<li>Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat</li>
<li>Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan (pääjohtajan)</li>
<li>Ahvenanmaan maaherran</li>
<li>presidentin kanslian esittelijät ja linnanvoudin</li>
</ul>
<p><a name="Puolustusvoimien ylipäällikkö"></a></p>
<h2>Puolustusvoimien ylipäällikkö</h2>
<p>Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Ylipäällikkyys liittyy presidentin tehtävään ulkopolitiikan hoidossa.</p>
<p>Presidentti nimittää upseerit ja päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.</p>
<p>Presidentti päättää sotilaskäskyasioina sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista samoin kuin rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.</p>
<p>Ylipäällikkönä presidentti voi myös ottaa päätettäväkseen minkä tahansa puolustusvoimain komentajan, rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.</p>
<p>Presidentille kuuluu myös poikkeustilanteissa kertausharjoituksista päättäminen ja reserviläisten kutsuminen ylimääräiseen palvelukseen.</p>
<p>Tasavallan presidentti ratkaisee puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvät sotilaskäskyasiat puolustusministerin esittelystä ja muut puolustusvoimien sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti ns. kabinettiesittelyssä valtioneuvoston ulkopuolella. Sotilaskäskyasian luonteesta riippuen puolustusministerillä onko joko oikeus tai velvollisuus olla läsnä. Pääministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä.</p>
<p>Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiat presidentti päättää sisäministerin esittelystä niin ikään kabinettiesittelyssä. Pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on esittelyssä läsnäolo- ja puheoikeus.</p>
<p>Presidentti voi omasta aloitteestaan tai ministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri tai sisäministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla ja vastaavasti rajavartiolaitoksen päälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.</p>
<p>Presidentti päättää sotilaallisista nimitysasioista ja sotilasarvoon ylentämisestä. Sotilaallisena nimitysasiana tasavallan presidentti päättää myös määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään.</p>
<p>Sotilaallisista nimitysasioista presidentti ratkaisee kabinettiesittelyssä everstien ja alempien upseerien nimitys- ja tehtäväänmääräämiset. Nimitykset ylimpiin sotilasvirkoihin ja tehtävään määräämiset presidentti tekee puolustusministerin esittelystä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.</p>
<p>Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle määräajaksi tai toistaiseksi. Ylipäällikkyyden luovuttaminen voidaan tehdä paitsi sodan aikana myös aseellisen selkkauksen tai vastaavan poikkeustilan aikana.</p>
<p>Vuosina 1939–1944 puolustusvoimien ylipäällikkyys oli siirrettynä marsalkka C.G.E. Mannerheimille.<br />
<a name="Armahdus"></a></p>
<h2>Armahdus</h2>
<p>Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla.</p>
<p>Armahdus voi kohdistua vain rikoksen johdosta tuomittuun seuraamukseen (kuten vankeus, sakko, menettämisseuraamus tai ajokielto). Presidentti ei voi armahtaa tai vapauttaa julkis- tai yksityisoikeudellisesta velvoitteesta kuten verosta, elatusmaksusta, vahingonkorvausvelvollisuudesta tai velkasitoumuksista. Armahdusta ei myöskään voi saada todistelukustannuksista, rikosrekisterimerkinnästä tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä.</p>
<p>Armahtaminen on mahdollista vasta kun tuomio on lainvoimainen.</p>
<p>Armonanomuksen voi tehdä kuka tahansa eikä armahtaminen edellytä armahdettavan suostumusta.</p>
<p>Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain tekijään liittyvien henkilökohtaisten, teon ja tuomion jälkeen ilmenneiden syiden vuoksi. Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla.</p>
<ul>
<li><a href="https://oikeusministerio.fi/armahdusanomus" target="_blank" rel="noopener">Oikeusministeriö: Armahdusanomus</a></li>
</ul>


Presidentin toimi: Tehtävät

<h2>Presidentin esittely</h2>
<p>Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta ns. presidentin esittelyssä.</p>
<p>Presidentin esittelyssä presidentti johtaa puhetta, ja esittelijänä toimii se ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn ja oikeuskanslerin olla läsnä.</p>
<p>Jos presidentti ei päätä asiasta ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston uudelleen valmisteltavaksi.</p>
<p>Vaikka pääsääntö on, että presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, perustuslain mukaan presidentti päättää kuitenkin ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:</p>
<ul>
<li>valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;</li>
<li> ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;</li>
<li>armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä;</li>
<li>Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista; sekä</li>
<li>valtioneuvostossa ratkaistavissa sotilaskäskyasioissa ja presidentin kansliaa koskevissa asioissa.</li>
</ul>
<p>Presidentin esittelyssä tehty päätös ilmenee toimituskirjasta (laki tai asetus, avoin kirje, nimityskirja tms.), jonka presidentti allekirjoittaa ja asian esitellyt ministeri varmentaa. Päätöksistä tiedotetaan <a href="https://valtioneuvosto.fi/paatokset/tasavallan-presidentin-esittely" target="_blank" rel="noopener">valtioneuvoston verkkosivuilla</a>.</p>
<h2>Kabinettiesittely</h2>
<p>Tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvoston ulkopuolella ns. kabinettiesittelyssä ilman valtioneuvoston myötävaikutusta osan sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista.</p>
<p>Puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvät sotilaskäskyasiat tasavallan presidentti ratkaisee puolustusministerin esittelystä ja muut puolustusvoimien sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Sotilaskäskyasian luonteesta riippuen puolustusministerillä onko joko oikeus tai velvollisuus olla läsnä. Pääministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä.</p>
<p>Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiat presidentti päättää sisäministerin esittelystä. Pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on esittelyssä läsnäolo- ja puheoikeus.</p>
<p>Presidentti voi omasta aloitteestaan tai ministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri tai sisäministeri. Tällöin presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla ja vastaavasti rajavartiolaitoksen päälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.</p>
<h2>Muut ratkaisut</h2>
<p>Tasavallan presidentin tosiasiallinen päätöksenteko ulkopoliittisten asioiden valmistelun vireillepanossa ja valmistelun aikana on niin ikään sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen, jos kysymyksessä ei ole merkittävä ulkopoliittinen päätös tai toimi (puhe, kirje, kutsun lähettäminen tai vastaanottaminen), mutta päätöksenteko tapahtuu vapaamuotoisesti. Valtioneuvoston myötävaikutus presidentin muissa ulkopoliittisissa päätöksissä ja toimissa, joista ei päätetä presidentin esittelyssä, voi tapahtua ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, muussa vapaamuotoisessa neuvottelussa tai keskustelussa pääministerin ja/tai yhden tai useamman muun ministerin kanssa.</p>
<p>Merkittävissä ja laajakantoisissa asioissa myötävaikutus voi edellyttää keskustelua koko valtioneuvoston kanssa, mutta pääsääntöisesti riittää asian käsittely ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa tai yhteydenpito pääministeriin ja/tai asianomaiseen ministeriin – useimmissa tapauksissa ulkoasiainministeriin. Tällä tavoin presidentti päättää esim. valtiovierailuista ja virallisista vierailuista, jotka hän tekee ulkomaille tai jotka hänen kutsustaan toinen valtionpäämies tekee Suomeen.</p>
<p>Vapaamuotoisesti tasavallan presidentti päättää muun ohella puheista, kirjeistä, kutsujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta.</p>
<h2>Puheet ja julkiset esiintymiset</h2>
<p>Tasavallan presidentti tapaa kotimaassa monien eri tahojen edustajia ja vierailee presidentintoimen hoidon kannalta tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa. Presidentti voi antaa lausuntoja, tervehdyksiä ja haastatteluja sekä pitää erilaisia keskustelutilaisuuksia. Presidentti voi kunnioittaa erilaisia juhlatilaisuuksia läsnäolollaan.</p>
<p>Presidentti pitää vuoden aikana erilaisissa tilaisuuksissa kymmeniä <a href="https://www.presidentti.fi/puheet/">puheita</a>.  Jokavuotisiin puheisiin kuuluvat mm. uudenvuoden- ja valtiopäiväpuheet.</p>
<h4>Uudenvuodenpuhe</h4>
<p>Tasavallan presidentin uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta pitämä puhe kansalaisille jatkaa presidentti P.E. Svinhufvudin aloittamaa perinnettä. Svinhufvud piti ensimmäisen uudenvuodenpuheen 1935 radiossa. Ensimmäisen televisioidun uudenvuoden puheen piti presidentti Urho Kekkonen 1958.</p>
<h4>Valtiopäiväpuheet</h4>
<p>Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa  eduskunnan valtiopäivät avatuiksi ja eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta.</p>
<p>Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet alkavat Helsingin tuomiokirkossa valtiopäiväjumalanpalveluksella, jonka jälkeen presidentti ja kansanedustajat siirtyvät eduskuntataloon. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa puhuu ensin presidentti ja puhemies vastaa, päättäjäisissä puheiden järjestys on päinvastainen.</p>
<h4>Muita vuosittaisia puheita</h4>
<p>Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut kirkon yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe pidetään yleensä helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.</p>
<h1>Presidentintoimen hoito</h1>
<p>Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.</p>
<h2>Presidentin este</h2>
<p>Jos presidentti on pysyvästi tai tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, tehtäviä hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.</p>
<p>Ennen vuotta 1992 katsottiin tasavallan presidentti estyneeksi hoitamaan tehtäviään ulkomaanmatkan aikana. Sittemmin tästä tulkintakäytännöstä on luovuttu. Pisimmät sijaisuudet ovat johtuneet presidentin sairaudesta (1927, 1940, 1945–1946 ja 1981–1982).</p>
<p>Tasavallan presidentti ei voi siirtää presidentille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettavaksi. Tästä on poikkeuksena puolustusvoimain ylipäällikkyys, jonka presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle ja Ahvenanmaan maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen, jonka voi presidentin puolesta suorittaa maaherra.</p>


Presidentin toimi: Päätöksenteko ja toiminta

<p>Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Vaalioikeus presidentinvaalissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.</p>
<p>Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti.</p>
<h2>Vaalikelpoisuus ja toimikausi</h2>
<p>Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.</p>
<h2>Presidenttiehdokkaat</h2>
<p>Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröity puolue, joka on edellisissä kansanedustajain vaaleissa saanut vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan. Ehdokkaan voi asettaa myös 20 000 vaalioikeutettua henkilöä, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen.</p>
<h2>Vaalitoimitus</h2>
<p>Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaalikierros yleensä kahden viikon kuluttua niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen.</p>
<p>Jos vain yksi ehdokas asetetaan, hän tulee ilman vaalia valituksi tasavallan presidentiksi.</p>
<h2>Presidentintoimen vastaanottaminen</h2>
<p>Valittu presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:</p>
<p>”Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”</p>
<p>Vakiintuneen käytännön mukaan presidentti irrottautuu puolueesta toimeensa astuessaan.</p>
<p>Presidentin toimikausi päättyy uuden presidentin ryhtyessä toimeensa.</p>
<h2>Presidentinvalinnat 1919 &#8211; 1988</h2>
<h3>Aikaisemmat vaalitavat</h3>
<p>Tasavallan presidentin vaalitapa oli 1919–1987 välillinen. Yleisellä vaalilla valittiin ensin 300 (301 vaalissa vuosina 1982 ja 1988) valitsijamiestä, jotka sitten valitsivat presidentin olematta sidottuja presidenttiehdokkaiksi asetettuihin henkilöihin. Lainsäädäntö ei edes maininnut presidenttiehdokkaita, joista ei ollut mitään säännöksiä.</p>
<p>Vuoden 1988 vaalit toimitettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin välitön kansanvaali virallisesti asetettujen ehdokkaiden välillä ja valittiin samalla 301 valitsijamiestä valitsemaan presidentti siinä tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei suorassa kansanvaalissa saisi yli puolta annetuista äänistä.</p>
<p>Nykyinen vaalitapa tuli voimaan vuonna 1991 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1994 vaalissa.</p>
<h3>Poikkeukselliset valintatilanteet</h3>
<p>Presidentin valintatilanne on ollut poikkeuksellinen vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946, 1973 ja 1982.</p>
<p>Eduskunta valitsi suoraan Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin vuonna 1919 hallitusmuodossa säädetyn mukaisesti. Poikkeusoloissa vuosina 1940 ja 1943 vaalin suorittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehet. Presidentti Kyösti Kallion eron johdosta vuonna 1940 uuden presidentin valinta oli lisäksi ennenaikainen, ja tapahtui Kallion jäljellä olevaksi toimikaudeksi eikä täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi.</p>
<p>Vuonna 1944 säädettiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi presidentti Risto Rytin erottua kesken toimikautensa.</p>
<p>Eduskunta sääti vuonna 1946 poikkeuslain, jolla se valtuutettiin valitsemaan presidentti tehtävästä eronneen Mannerheimin toimikauden loppuajaksi ja valitsi sitten presidentiksi pääministeri J.K. Paasikiven. Myös vuonna 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella.</p>
<p>Myös vuoden 1982 vaalit olivat ennenaikaiset istuvan presidentin erottua kesken toimikautensa.</p>
